Laila Pullinen: Haarautuvien polkujen puutarha – Muoto- ja materiaalitutkielmia 1959-1999 Nissbackan kartanon veistospuiston Ateljee-galleriassa 1.6. – 1.9.2019

perttu olivetti

Laila Pullinen – Olivetti Lettera: Monumenttiluonnos I (1961) [kuva: Perttu Saksa]

Vaikka Laila Pullinen tunnetaan pääasiallisesti räjäytetyistä kuparireliefeistään, parimetrisistä peiliksi hiotuista pronssiveistoksistaan ja monumentaalikokoisista kivipronssiyhdistelmäveistoksistaan, sisältyy tämän tuotteliaan kuvanveistäjän alkuvuosien tuotantoon mahtuu paljon muutakin.

Laila Pullisen säätiö jatkaa vaihtuvien näyttelyiden sarjaa koostamalla näistä vaihtoehtoisista poluista ja materiaalitutkielmista ensimmäisen yhtenäiseksi kuratoidun kokonaisuuden, “Haarautuvien polkujen puutarha – Muoto- ja materiaalitutkielmia 1959-1999” kesällä 2019 taiteilijan entiseen ateljeeseen. Nykyään teokset luokiteltaisiin kenties kokeellisiksi, mutta tästä termistä taiteilija ei pitänyt, vaan huudahti aina sen kuullessaan:

“Minä en kokeile — minä tutkin!” – Laila Pullinen

Debytoituaan ensimmäisessä näyttelyssään pääsääntöisesti figuratiivisiksi luokiteltavilla kirjasinmetallifiguureilla Pullinen suuntasi jatko-opintojen perässä Italiaan, jossa eurooppalainen informalismi olisi lopullisesti vakiinnuttava muotonsa 1960-luvun alkuvuosina. Jo ennen tuota matkaa hän oli nähnyt vuonna 1955 Lontoossa suuren Barbara Hepworthin retrospektiivin, joka innoitti nuorta taiteilijaa murtautumaan figuratiivisen taiteen alueelta viitteellisempään kolmiulotteiseen muotokieleen.

Laila '58

Passio (1959), vuoden 1958 kirjasinmetallifiguureja ja Laila Pullinen Oulunkylän taiteilijatalon ateljeessa [kuva: Jaakko Sievänen]

Nuori kuvanveistäjä hakeutui yksinkertaisesti rahallisista syistä huokeampien materiaalien pariin. Käytöstä poistettua kirjasinmetallia hän oli saanut ostettua “markan kilo” Helsingin Sanomien painotalosta, ja nyt hänen huomionsa kääntyi romurautaan ja puuhun. Hakkilan romuvarastosta löytyneistä Kastor-hellan osista Pullinen koosti Suomen taideakatemian kolmivuotisnäyttelyssä huomioidun hellaraudoista hitsattu Passio (1959), joka tuhoutui seuraavan näyttelyn kuljetusten yhteydessä, pitkälti johtuen valuraudan hitsaamisen mahdottomuudesta: teos ratkesi hitsauskohdan vierestä, hitsauksen seurauksena haurastuneesta kohdasta. Pullisen ollessa ulkomailla oli pahvilaatikkoon korjaamista varten laitettu teos heitetty roskiin Oulunkylän taiteilijataloa siivottaessa.

IMG_0022

Laila Pullinen – Passio (1959) [kuva: Matti Huuhka / Museokuva]

Virheistään oppinut Pullinen jatkoi tutkimuksiaan romuraudan parissa, ja koosti hitsaamalla ruostuneesta laivapellistä vajaan parimetrisen teoksen Anabasis (1959), joka oli esillä Taiteilijaseuran vuosinäyttelyssä 1959. Teoksessa on kaikuja Naum Gabon figuureista, ja muistumia Hepworthin pystyfiguureista. Kaksiulotteisen venyttämisessä kolmiulotteiseen tämä teos on monessa mielessä Passion perillinen. Tänä kesänä se on konservoitu taiteilijan toiveiden mukaan alkuperäiseen asuunsa.

Ensimmäinen asia, jonka Laila Pullinen osti Unescon stipendillään vuonna 1960, oli Olivetti Lettera -merkkinen matkakirjoituskone (sattumoisin sama konetyyppi, jota nuori Leonard Cohen käytti ensimmäisten runoteostensa ja romaaninsa kirjoittamiseen).

Koneen hajottua varsin pian – taiteilija epäili, että nuorelle viattomalle pohjoismaalaiselle oli myyty rikkinäinen kone – huijauksesta sisuuntunut nuori taiteilija päätti käyttää koneen osia pienikokoisiin ja humoristisiin, niinikään hitsaamalla kasattuihin monumenttiluonnoksiin: Olivetti Lettera – Uteliaat (1961) ja Olivetti Lettera – Monumenttiluonnos I (1961).

IMG_0024

Laila Pullinen – Monumenttiluonnos: Uteliaat (1961) [kuva: Matti Huuhka / Museokuva]

Siinä missä ”Uteliaat” löytää kirjoituskoneen koskettimista figuratiivisia ihmismäisiä muotoja (pyöreät koskettimet kuin naamat, kaarevat varret kuin venytetyt kaulat, hammasrattaat kuin jalkaterät) ja mimikoi toistensa ympärillä parveilevaa uteliasta ihmisryhmää, on monumenttiluonnos juuri sitä: siinä on havaittavissa Pulliselle myöhemmin ominaisia vertikaali- ja kaarimuotoja.

Tähän samaan vaiheeseen liittyy kookas seinäreliefi Mikkolantie 5 (1964), joka oli eränlainen runoelma taiteilijan ensimmäiselle oikealle ateljeelle, Oulunkylän taiteilijatalossa, jonka remontin yhteydessä poistettu vesiränni, kattohuopa ja kädensija avaireikineen muodostavat reliefimäisen teoksen, jonka heijastavan ja tummemman pinnan dialogi ennakoi Pullisen suuria pronsseja, kuin toki myös reliefimuoto jo itsessään tulevaa räjäytysreliefien sarjaa vuosina 1966-1967.

1960-luvun alkuvuosina Pullisen muotokieli siirtyy näiden omalta osaltaan arte povera -henkisten teosten kautta veistoksiin, jotka aikalaiset luokittelevet luokkaan ”objet trouvé”: puunkantoihin. Puu oli edullinen materiaali nuorelle kuvanveistäjälle, mutta ei ongelmaton, sillä kuivuessaan se halkeili. Runkopuu ei tästä syystä tullut kyseeseen, ja vaikka prässätty puu oli halkeamatonta, puuttui siitä jotain. Puun juuriosan syyrakenne oli oikea ratkaisu halkeamien vastustamiseksi, ja rakenteellisesti se tarjosi Pulliselle mielenkiitoisia sommittelumahdollisuuksia, joiden yhtenä lähtökohtana oli spontaani luonnon sisäinen muotokieli.

_DSC2645

Laila Pullinen – Vapautuminen (1962) / Omakuva (2001) [kuva: Vesa Aaltonen]

Taiteilija viimeisteli kannot polttamalla, maalaamalla ja patinoimalla, ja niiden läpäisevissä aukoissa voi nähdä viittauksia Barbara Hepworthiin. Yhtäkaikki luonnon sisäisen liikkeen etsimininen ja hyödyntäminen veistoksen kompositiossa tuli jälleen aiheelliseksi 2000-luvulla, värikkäitten graniittien kohdalla, joihin Pullinen sovelsi kantojen parissa kehittelemäänsä muotokieltä ja filosofiaa.

Ympyrä sulkeutui sopivalla tavalla vuonna 1999, kun Pullinen raivasi ateljeensa viereistä niittyä Nissbackassa näyttelykäyttöön, kodiksi uusille suurikoisille kivi-pronssiyhdistelmäveistoksille. Maan sisästä löytyi ruostunut vanha öljykanisteri, jonka paperinohueksi ruostunut pelti innoitti Pullista muovailemaan siitä pari teosta, jotka hän nimesi merkitsevällä tavalla — erään Leonard Cohenin aikoinaan juurikin Olivetti Letteralla kirjoittaman kokoelman mukaan: The Spice-box of The Earth (1999).

46072408_261533261220763_5852053632706412544_n

Laila Pullinen – The Spice-box of the Earth (1999) [kuva: Perttu Saksa]

Nämä kaikki Pullisen pääsuunnista poikkeavat materiaalitutkielmat ovat nyt nähtävissä ensi kertaa samassa tilassa, Nissbackan Ateljee-galleriassa.

Aukiolo ja hinnasto:

Nissbackan kartanon veistospuisto on auki 1.6–1.9.2019, keskiviikkoisin 12–18 ja sunnuntaisin 12–16 (peruskokoelman ja puiston esittely aina sunnuntaisin klo 14). Sisäänpääsy veistospuistoon, pysyviin kokoelmiin ja Ateljee-galleriaan on 8€ (lapset alle 15 v. ilmaiseksi).

Viime vuoden tavoin veistospuiston yhteydessä sijaitseva Laila Pullisen taiteilijakoti on myös avoinna kesällä 2019, kuitenkin pääasiallisesti vain ryhmille varauksesta, 80€/ryhmä. Kuten vuonna 2018, on myös yleisöllä pääsy taiteilijakotiin ilman ennakkovarausta joka kuun parillisena sunnuntaina (2.6, 16.6 ja 30.6 / 14.7 ja 28.7 / 4.8 ja 18.8), klo 13 ja 15.30 . Sisäänpääsy taiteilijakotiin on 8€, ja sisältää opastuksen. Yhteislippu: Taiteilijakoti + peruskokoelma & puisto = 15€.

Opastukset ryhmille aukioloaikojen ulkopuolella varauksesta, à 100€ + 8€/kävijä (tai 15€/kävijä, jos kyseessä taiteilijakoti + peruskokoelma & puisto), myös englanniksi ja ruotsiksi.

Guidade besök även på svenska, var vänlig och reservera i förhand /// Guided tours also in English, please book ahead: +358-40-5859031

Sunnuntaisin (säävaraus) alueella toimii myös pop up -kahvila Café Anja & Annikki, josta ostettuja virvokkeita voi nauttia puistossa.

Lisätietoja:

Jean Ramsay

toiminnanjohtaja

040-5859031

jean_at_nissbacka.com

Nissbackan kartanon veistospuisto

Sotungintie 4, Vantaa 01200

http://www.nissbacka.com

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s